RUUNAAN KALASTUSALUE
Jäsenet ja toiminta-alue
Ruunaan kalastusalue on Lieksan ja Nurmeksen kaupunkien alueella toimivien kalatalouden sidosryhmien muodostama yhteistoimintaelin.
-
Kalastusalueen vesialueiden kokonaispinta-ala on 21676 hehtaaria
-
Äänioikeutettujen kokousedustajien lukumäärä on 23
Kalastusalueen toiminta alkoi vuonna 1985 ja sen jäseninä ovat kalastuskunnat (22 kpl), Metsähallitus, ammattikalastajainseura ja vapaa-ajankalastajien järjestöt. Ruunaan kalastusalueeseen kuuluu Lieksanjoen ja Saramojoen jokireittien lisäksi suurimpina järvinä mm. Ruunaan-, Panka-, Soko- ja Kuohattijärvi sekä useita pienempiä järviä ja jokivesiä.
Ruunaan kalastusalueen vesistöt tästä
Kalastusalueen tehtävät
Kalastuslain 68 §:n mukaan kalastusalueen tulee muodostaa kuntarajoista riippumaton, sellainen kalataloudellisesti yhtenäinen alue, jonka kalastusoloja järjestettäessä on asianmukaista soveltaa yhtenäisiä toimenpiteitä. Kalastusalueen toimintaa ohjaa kalastuslaki, käyttö- ja hoitosuunnitelma ja sidosryhmien yhteis-toiminta. Kalastusalue huolehtii toimialueensa kalakantojen hoidon, kalastuksen ja kalastuspalvelujen järjestämistä niin, että alueella toimivat kalastajat ovat tyytyväisiä toimintaedellytyksiin ja kalastuspalveluihin. Toimintojen järjestäminen toteutetaan yhteistyössä kalastusalueen jäsenten ja sidosryhmien kesken.
Toimintoja
Kalastusaluetoiminta on Ruunaan alueella monipuolista, laajaa ja yhteistyöhakuista. Toimintaa on kehitetty jatkuvasti ja määrätietoisesti. Vuoden 2000 valtakunnalliseksi kalastusalueeksi ja vuosien 2001 ja 2004 sekä 2006 maakunnalliseksi kalastusalueeksi valitulla Ruunaalla on jo pitkät perinteet toiminnasta seudun kalavesien hyväksi.
Kalavesien hoitotoimintaa kalastusalue on toteuttanut monipuolisesti. Tavanomaisten istutusten lisäksi toimintoina on ollut mm. kalastuksen säätely, emokalapyynnit ja kalataloudelliset kunnostukset. Lisäksi kalastusalue on ollut rakentamassa ja kehittämässä mm. kalastajien ja retkeilijöiden käyttöön tarkoitettuja palveluvarustuksia.
Emokalapyynnit on järjestetty yhteistyössä RKTL:n kanssa Lieksanjoen harjukselle, järvilohelle ja -taimenelle.
Emokalapyynnin yhteydessä järjestettiin syksyllä 2011 Lieksanjoen kalateillä kalojen videoseurantaa. Seurannassa käytettiin kolmea vedenalaista kameraa.
Kalastusalueella on ollut myös pienimuotoista hautomotoimintaa sekä yhteistyötä luonnonravintokasvatuksessa. Järvi- ja virtavesillä on järjestetty sekä hoitokalastusta että kunnostus-toimia.
2010 vuoden syksyllä käynnistyi Ruunaankoskilla Käpykosken kalataloudelliset kunnostukset joiden toteutuksesta vastasi Pohjois-Karjalan Ely-keskus.
Myös valuma-alueilla on tehty kunnostuksia. Kalastusalueen hoitotoimia tuettu useilla kalastusjärjestelyillä, säätelemällä mm. verkkojen solmuväliä ja säätämällä alamittoja. Lisäksi kalakantoja on seurattu mm. koeverkkokalastuksin, sähkökoekalastuksin ja kalastustiedusteluin.
Projektit
Kalastusalueen Leader-hankkeena 1999-2001 hallinnoima Pielisen Lieksanjoen Järvilohiprojekti ja
Järvilohi tutuksi leader -hanke ovat kehittyneet valtakunnallisestikin merkittäväksi yhteistoiminnaksi. Kalastusalueen toiminta Pielisen järvilohen puolesta on saanut mukaansa vapaa-ajankalastus-järjestöt, kalastusalueet, kalastuskunnat, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, ympäristökeskuksen, Kalatalouskeskuksen, TE-keskuksen sekä alueen ympäristökunnat ja monet muut tahot. Kalastusalue on ollut vahvasti mukana
Hankkeiden tuotoksena valmistuivat mm. Lieksanjoen Vanhan-uoman kalatiet syksyllä 2005. Kalastusalue oli vahvasti mukana myöhemmin
sekä Järvialueiden lohi-ja taimen istutukset tuottaviksi -hankkeeessa
